28.1.07

siis...mitä...vittua...mun...elämässä...oikein...tapahtuu?!? vielä pari päivää sitten se oli rauhallista. nyt mä en tiedä enää mistään mitään. en halua edes kattoa twin peaksia kun oon niin hämmentynyt. enkä pysty selittämään tätä juttua. äsken yritin, mesessä j:lle, mutta ei tainnut siinäkän tulla kaikki nyanssit esiin.

mä haluan elämääni selkeyttä! tylsyyttä! ei vahvoja tunteita! ennalta-arvattavuutta! hiljaisuutta!

ymmärtäkää, että en sano noita asioita postmodernin ironian hengessä vaan TOSISSANI.

muutos ahdistaa. jopa muutoksen ajatteleminen ahdistaa.ja just nyt jätin lääkkeet pois. haluan turrutusta!

vittu!

voisko joku kertoa mulle miten elämää pitää elää?

6 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

No tollasesta paskasta pilvestähän saa ns. rasvakypäräefektin aikaiseksi.
Siinä yhdistyy näppärästi nuo kaikki kaipaamasi asiat. (paitsi se selkeys.)
(Tai näin mulle on kerrottu ;)

Lappiin vaeltaan?

10:21  
Blogger dreaming of screaming said...

lappi on hyvä idea, mutta tällä hetkellä mahdoton toteuttaa.

ajattelin tehdä kompromissin ja lähteä käymään tallinnassa. seal saan ka eesti keeles räägida, oojee! pois on päästävä, mutta kovin elaboratiivista pakosuunnitelmaa on tässä elämäntilanteessa aika vaikeata pieraista :)

12:38  
Blogger dreaming of screaming said...

ja ehdotuksia siitä, miten pitää elää, otetaan edelleen vastaan!

elämän personal trainerit, ottakaa yhteyttä!

13:22  
Anonymous Anonyymi said...

En ihan kaipaamas traineri ;D mut kunhan jatkat eloa. Löysin tänne meinaan vasta ja ajattelin jäädä. Elä silleen hyvin tiekkö. Joo. :)

08:41  
Anonymous Anonyymi said...

Herran nuhteessa ja... jaa ei hetkinen.
Tunnen ainoastaan yhden tasapainoisen uskiksen joten...

12:41  
Blogger dreaming of screaming said...

gee: tuo on ehkä paras neuvo, jonka elämän elämiselle voi antaa: ympäripyöreä. kaikki yksityiskohtaiset on niin vaikeita toteuttaa. kuten esimerkiksi neuvo käyttää hammaslankaa: vitut mä todellakaan mitään hammaslankaa jaksa käyttää. olishan se hyvä mutta niin kamalan hankalaa...

jazmanaut: joo ei kiitos herran nuhdetta mulle! tunnen kyllä muutamankin taapainoisen uskiksen, mutta asioihin uskominen ei ylipäätään olla mun vahvimpia puolia..

(jokahan nyt toimis? kirjoitin tähän jo yhden kommentin, mitäköhän sille tapahtui...?)

13:28  

Lähetä kommentti

<< Home